Taitavien käsityöntekijöiden pauloissa

| Hema

Neljä vuotta on mennyt nopeasti. On ollut mahtavaa olla ryhmässä, joita yhdistää intohimo käsitöihin, uuden oppimiseen ja omien taitojen kokeiluun sekä itsensä ylittämiseen. Olen saanut ihailla muiden idearikkautta, sinnikkyyttä, yksityiskohtiin panostamista sekä luovuttta. Myös samoissa tiloissa opiskelleiden lasten ryhmän tuotokset ovat joka kuukausi hämmästyttäneet!

Opettajamme ovat olleet sekä taitavia tekijöitä että myös innostavia opettamisessa.
Kiitos Tiina Valaranta sinulle kokonaisuuden suunnittelusta ja organisoinnista! Olet ollut käytettävissämme aikaa ja vaivaa säästämättä, etsinyt ideoita ja ratkaisuja sekä hyviä opettajia meitä ohjaamaan.

Portfolion teko viimeisenä työnä konkretisoi tämän nyt loppuvan. Kyllä on haikea ja kiitollinen mieli!

Kiitos teille tiistain aikulaiset – Maarit, Satu, Susanna, Kirsi, Suvi, Pirita, Sari, Marjo, Eija, Päivi, Birgitta, Mirja, Marita sekä muut kanssamme opiskelleet!

Kiitos Käsityökoulu Helmi – Taitouusimaa Hiekkaharju – kiitos oma perhe ja aviomies, että olen saanut omaa aikaa (ja vallata kotona aina vaan lisää tilaa) itseni toteuttamiseen ❤

Happines Gratitude Humidity kirjan kansi

Advertisement

Keskeneräisyyden sietäminen

| Hema

Jäätyneen olkapäävaivan ja työtilanteen vuoksi joistain käsityöjaksoista jäin paitsi, tai pääsin vain osalliseksi ihastelemaan muiden tekemistä ja opettajien taitoa.

Erityisesti mieleeni on jäänyt huovutusjakso, joka tasohuovutus viikoilla olikin niin rankkaa fyysistä työtä, että harjoitustyön jälkeen en voinut tehdä varsinaista työtä enkä mitään muutakaan yli kuukauteen.

Hannun vaakuna_huovutuksen harjoitustyö

Hannun vaakunan tein kahdella erivärisellä villalangalla harmaan merinovillan pintaan. Harjoitustyöni toimii istuinalusenani työhuoneessani ja muistuttaa monista tärkeistä asioista.

Continue reading →

Hauki ja nahka yhdessä

| Hema

Halusin tehdä jälleen jotain käyttöön, joten rohkenin valita pussukkaani myös toisen uuden materiaalin, nahkan.

Värjäämättömän hauen muotoilin aaltoilevaksi raidaksi kunnioittaen hauen muotoa. Ennen ompelua kiinnitin haukiraidan nahkaliimalla. Liiman ansiosta ompelu oli todella helppoa.

Hyödynsin käsityökoulun leikkureita ja leikkasin tähtikuviot vielä hauesta ja toiselle puolelle pussukkaa oman signeeraukseni Hema Design.

leikkurilla tähtikuvioita hauestaYksityiskohta nahkapussukan haukikoristeesta_hema

Pussukka ei vielä valmistunut, mutta tavoitteena on tähdet kiinnittää helmin tai kirjoiluin pussukkaan. Lisään valmiin vetoketjupussukan kuvat myöhemmin.

Kalannahkakorut

| Hema

Pidän koruista ja niiden tekemisestä eri materiaaleista. Niinpä myös kalannahat päätyivät koruihin.

Hema kalannahkakorujen teossa_vinjetti

Hyödynsin valmiita Helmiharakasta hankkimiani korupohjia, joihin liimattiin korupohjan mallinen pala nahasta ja sen päälle liimattiin lasi.

Vihreällä teellä ja kokenillilla värjätty kirjolohi
Hyvä kun raaski saksilla leikata!

Liiman levittämisessä piti olla tarkkana, ettei synny ilmaa ja kuplia. Lasia painaessa reunoilta pursuava liima (kuvassa) poistettiin vanupuikolla.

Kalannahkakorut

Ylärivissä (vasemmalta oikealle) keltasipulilla värjätty kirjolohi, kokenillilla värjätty kirjolohi ja kokenillilla värjätty siika.
Keskellä kahdella värillä värjättyä kirjolohta – vihreä tee ja kokenilli. Tarkemmin tekotavasta voi lukea täältä.

Alimmaisena auringon sisällä krappijuurella värjättyä siikaa.

Väriä kalan nahkaan

| Hema

IMG_8481Luonnon väreistä tuttuja ennestään olivat toki sipulin, teen, kahvin ja joidenkin kasvien käyttäminen. Olihan meillä kasvivärjäysjaksokin.

Kaloille halusin kokeilla useampaa väriä, joten värjäsin kirjolohen kahdessa osassa ja ne erivärisiksi. Siian leikkasin kolmeen osaan ja värjäsin kaikki kolme osaa eri väreillä.

IMG_E8835

Siian kaksi osaa laitoin reiluksi puoleksi tunniksi toisen keltasipuliin ja toisen krappijuuriliemeen. Krappijuuren väri toi valitsemani siian kuvioinnin entistä hienommin esiin.

Kirjolohen laitoin ensin vihreään teehen puoleksi tunniksi. Väri oli laimen likaisen keltainen eikä tuonut muuta kuin kirjolohen mieleen. Onnistunut kokeilu tuli, kun päätin tehdä liukuvärikokeilun.

Keltasipulilla värjätty siika
Vihreällä teellä ja kokenillilla värjätty kirjolohi
Krappilla värjätty siika
Hyvä kun raaski saksilla leikata!

Kastoin vain osan kirjolohesta kokenilliliemeen. Kokenillista meillä oli kaksi eri vahvuutta. Taittelin vatsapuolen sormieni väliin ja kastoin selkäpuolen varovasti kokenilliliemeen. Väri alkoi nousta ja leviä nopeasti, joten taisin pitää vain muutaman minuutin tässä karmiinin punaisessa liemessä.

Hyvä kun raaski saksilla leikata!
Keltasipulilla värjätty siika
Krappilla värjätty siika
Vihreällä teellä ja kokenillilla värjätty kirjolohi

 

Kokenilli on kokenillikirvasta saatava väri. Tässä siian nahka (oikean puoleisessa kuvassa oikealla) hetken aikaa värjäysliemessä oltuaan.

 

Siika oli vahvassa kokenilliliemessä ja kirjolohen pyrstöosa oli laimeammassa kokenilliliemessä. Väriero on melkoinen, vaikka ne olivat yhtä kauan väriliemessä.

 

Kalannahan uusi elämä

| Hema

Raa’an kalan käsittely on epämiellyttävää ja kalannahan kohtaaminen ruokalautasella vähentää gourmet-nautintoa.

Mieheni rentoutuu kalastaen ja kokaten, minä käsitöitä tehden. Viimeinen jaksomme kalannahkatöiden parissa avarsi silmäni ja suhteeni kalaan.

Ehkä kaikkein oudoin ja mielenkiintoisin materiaali neljän vuoden käsityötaiteen perusopintojen parissa oli kalannahkajakso. Aloittaessamme ensimmäisellä kerralla välineiden ja työvaiheiden parissa en tosiaan tiennyt yhtään mitä oli tulossa.

Erinomainen opettajamme Anne Jouhtinen kertoi sutjakkaasti mihin tarvitsemme kaikki tarvikkeet ja missäkin vaiheessa. Fööni, jätesäkki, puukko, puinen leikkuulauta tai parketin pala, kanamunaa, ruokaöljyä, mäntysuopaa sekä hyvän tuoksuista shampoota. Näillä aloitettiin. Mielenkiintoista ja ihan pihalla!

Aloitimme siis kalannahan parkitsemisesta. Parkitsemisen tarkoituksena on tehdä herkästi pilaantuvasta, lämpöä huonosti kestävästä kalan nahasta säilyvä, kestävä, hyvin muokkautuva ja miltei ikuinen raaka-aine moniin eri käyttötarkoituksiin. Kalat oli säilötty suolaliemessä ja saimme kukin valita ämpäristä haluamamme yksilöt. Itse valitsin kirjolohen, siian ja hauen.

This slideshow requires JavaScript.

Ensin poistettiin suomut ja lihapuolelta kaavittiin nahka puhtaaksi. Eri kalalajeilla suomujen irrottamisessa oli kyllä eroja!

This slideshow requires JavaScript.

Sitten aloitettiin kalan peseminen astianpesuaineella kalan hajun ja suolan poistamiseksi.  Tuli ihan partiokaste mieleen, kun piti kielellä kokeilla kalan suolaisuus. Käytiin tästä jopa ihan kauppaa ja yritettiin lahjontaa, jos olisi välttynyt maistiaisilta.

Kun kala oli saatu pestyä ja nihkeäksi pyyhkeellä kuivattua, alkoi kuivaus föönillä. Riittävän kuiva nahka oli, kun nahkaa nykimällä sormissa, se muuttui vaaleaksi. Sitten alkoikin käsille rankin vaihe –  “nyrkkipyykin” tapaan kalan nahan sormien välissä hankaaminen.

IMG_8534

Parkitsemisessa materiaali oli kuin majoneesin teko, mutta tämän coctailin sisältö oli keltuainen, ruokaöljy ja mäntysuopa. Nahat nyrkkipyykättiin seoksessa kymmenisen minuuttia ja annettiin sitten levätä puolisen tuntia. Tämän jälkeen seos pestiin pois ja nahat kuivattiin. Riippuen mitä aikoi lopputuotteeksi tehdä, työstettiin nahkoja enemmän tai vähemmän.

This slideshow requires JavaScript.

Hauen päätin olla värjäämättä ja sen pingotin kokonaan kuivumaan – ja näin myös kovettumaan. Mihin käytin haen, siitä voi lukea lisää täältä.

IMG_E8837KCGB3069

Seuraavalla kerralla olikin värjäyksen aika. Siitä seuraavaksi.

 

Polymeerimassoilla uusia tekniikoita

| Hema

Mieluisa ja tuttu materiaali ennestään oli polymeerimassat. Olen tehnyt koruja niistä aikaisemminkin ja youtube-videoiden avulla sekä Pinterestistä etsinyt ideoita ja tekniikoita.

Olin todella mielissäni, kun opettajallamme Marjo Vainiolla oli niin monipuolisesti tehtyjä malleja mukanaan ja hyvät ja selkeät ohjaukset niiden toteuttamiseksi.

Mogume Gane kohokuviona koruja

Millefiori tekniikkaan olin jo ostanut työkaluja, joita pääsin nyt kokeilemaan. Yllättävin ja innostavin tekniikka oli kuitenkin Mogumekane, jossa monien eri vaiheiden vuoksi sai tehdä useampaa tekniikkaa.

Kuvassa oleviin koruaihiohin on lisäksi paineltu kohokuvioinnilla struktuuria lisää.

Keramiikkaruukku yrteille

| Hema

Keramiikkajakso oli yksi monista etukäteen odottamistani jaksoista. Toisaalta sen vuoksi, että lopputulos on aina yllätys ja toisaalta sen vuoksi, ettei töihin vaadittavaa uunia ole mahdollista itselle hankkia. Olen aiemmin käynyt rakukeramiikka kurssilla ja kokeillut myös nakurakua. Nyt halusin tehdä jotain käyttöön jäävää esinettä ja mieheni ehdotuksesta päädyin yrttiruukun tekemiseen. Käytämme paljon yrttejä ja keittiön pöydällämme on usein kahdesta kolmeen yrttiä kerrallaan. Niiden kasteleminen ja hengissä säilyminen on ollut haaste ja halusin tehdä tästä syystä kolmelle yrtille ruukun. Continue reading →

Risut – roskista aarteiksi

| Hema

Koivurisutyöt saivat minut näkemään oman pihan syysmyrskyjen jälkeiset sekä mökin kevään siistimistyöt ihan uudessa valossa. Entiset pihan roskat ja ”ärsykkeet” olivatkin upeaa ja täysin ilmaista materiaalia työstettäväksi.

WP_20150120_004

Ensimmäisinä töinä linnun tekeminen ei kiinnostanut lainkaan. Olisin mieluummin heti keskittynyt korien tai koristeellisten sisustuksellisten asioiden tekemiseen. Kun lintua alettiin sitten tekemään, huomasin olevani aivan innoissani. Oli uskomatonta, miten koivurisuja eri asentoihin asettelemalla lintu eri asennoissa ja muodoissa heräsi henkiin, ilmeikkääksi ja persoonaksi. Myös rautalangan käsittely ja eri paksuisten rautalankojen valinta oivallutti myös koriste-kirjaimien eri tyylejä löytämään.

This slideshow requires JavaScript.

Töyhtis – lintuni on koristanut jo toista vuotta sisäänkäyntiäni ja tervehtii asiakkaitani heidän saapuessani Kotiputiikkiini.

risutöyhtöhyyppä_hemasewaa

Kirjaimien taiteilusta syntyi mm. mökin huussiin uudet kirjaimet.

 

Opettajamme Tarja Heikkilän omistautumista materiaaliin risuna on ihailtavaa ja hänen tuotoksiaan ja projektejaan Risupihalla on ollut mukava seurata. Ja tietenkin oli pakko ostaa myös Tarjan kirja lisää oppiakseni.