Jäätyneen olkapäävaivan ja työtilanteen vuoksi joistain käsityöjaksoista jäin paitsi, tai pääsin vain osalliseksi ihastelemaan muiden tekemistä ja opettajien taitoa.

Erityisesti mieleeni on jäänyt huovutusjakso, joka tasohuovutus viikoilla olikin niin rankkaa fyysistä työtä, että harjoitustyön jälkeen en voinut tehdä varsinaista työtä enkä mitään muutakaan yli kuukauteen.

Hannun vaakunan tein kahdella erivärisellä villalangalla harmaan merinovillan pintaan. Harjoitustyöni toimii istuinalusenani työhuoneessani ja muistuttaa monista tärkeistä asioista.

Huovutusjakson opettajamme Leena Loukojärven monipuolinen ja taiteellinen työskentely jäi mieleen. Leena opetti meitä myös kirjonta ja värjäysjaksoilla. Kävimme Maaritin kanssa ihastelemassa Leenan töitä myös hänen näyttelyssään Lasipalatsissa heinäkuussa 2015.

Keskeneräisiä töitä jäi useita. Halusin mieluummin kokeilla mahdollisimman paljon uutta kuin tehdä valmiiksi jo opitut asiat. Toisaalta nyt on ihanaa, kun on kotonakin töitä mihin tarttua aina inspiraation iskiessä. Yllä olevan kankaanpainannan tein jo ennen näitä opintoja Vantaan aikuisopiston kurssilla. Kuviointi on tehty piirtoheitinkalvolle sormella väriä piirtäen ja sitten kalvon kankaalle painaen. Käsinkirjontaan olen kerännyt erilaisia ohjeita, joita voin tähän työhön sitten kokeilla.

Tuftaus-jaksolla työt vei tiistai-illat ja yrityksestä huolimatta työtä en päässyt kunnolla edes aloittamaan. Tuftausta täytyy joskus vielä kokeilla, niin hienoja töitä näin muiden tehneen.

Keskeneräisyyden sietämisen sijaan tulen siis nauttimaan keskeneräisyydestä, kun vielä ei ole valmista ❤