Hauki ja nahka yhdessä

Halusin tehdä jälleen jotain käyttöön, joten rohkenin valita pussukkaani myös toisen uuden materiaalin, nahkan.

Värjäämättömän hauen muotoilin aaltoilevaksi raidaksi kunnioittaen hauen muotoa. Ennen ompelua kiinnitin haukiraidan nahkaliimalla. Liiman ansiosta ompelu oli todella helppoa.

Hyödynsin käsityökoulun leikkureita ja leikkasin tähtikuviot vielä hauesta ja toiselle puolelle pussukkaa oman signeeraukseni Hema Design.

leikkurilla tähtikuvioita hauestaYksityiskohta nahkapussukan haukikoristeesta_hema

Pussukka ei vielä valmistunut, mutta tavoitteena on tähdet kiinnittää helmin tai kirjoiluin pussukkaan. Lisään valmiin vetoketjupussukan kuvat myöhemmin.

Advertisements

Kalannahkakorut

Pidän koruista ja niiden tekemisestä eri materiaaleista. Niinpä myös kalannahat päätyivät koruihin.

Hema kalannahkakorujen teossa_vinjetti

Hyödynsin valmiita Helmiharakasta hankkimiani korupohjia, joihin liimattiin korupohjan mallinen pala nahasta ja sen päälle liimattiin lasi.

Liiman levittämisessä piti olla tarkkana, ettei synny ilmaa ja kuplia. Lasia painaessa reunoilta pursuava liima (kuvassa) poistettiin vanupuikolla.

Kalannahkakorut

Ylärivissä (vasemmalta oikealle) keltasipulilla värjätty kirjolohi, kokenillilla värjätty kirjolohi ja kokenillilla värjätty siika.
Keskellä kahdella värillä värjättyä kirjolohta – vihreä tee ja kokenilli. Tarkemmin tekotavasta voi lukea täältä.

Alimmaisena auringon sisällä krappijuurella värjättyä siikaa.

Väriä kalan nahkaan

IMG_8481Luonnon väreistä tuttuja ennestään olivat toki sipulin, teen, kahvin ja joidenkin kasvien käyttäminen. Olihan meillä kasvivärjäysjaksokin.

Kaloille halusin kokeilla useampaa väriä, joten värjäsin kirjolohen kahdessa osassa ja ne erivärisiksi. Siian leikkasin kolmeen osaan ja värjäsin kaikki kolme osaa eri väreillä.

IMG_E8835

Siian kaksi osaa laitoin reiluksi puoleksi tunniksi toisen keltasipuliin ja toisen krappijuuriliemeen. Krappijuuren väri toi valitsemani siian kuvioinnin entistä hienommin esiin.

Kirjolohen laitoin ensin vihreään teehen puoleksi tunniksi. Väri oli laimen likaisen keltainen eikä tuonut muuta kuin kirjolohen mieleen. Onnistunut kokeilu tuli, kun päätin tehdä liukuvärikokeilun.

Kastoin vain osan kirjolohesta kokenilliliemeen. Kokenillista meillä oli kaksi eri vahvuutta. Taittelin vatsapuolen sormieni väliin ja kastoin selkäpuolen varovasti kokenilliliemeen. Väri alkoi nousta ja leviä nopeasti, joten taisin pitää vain muutaman minuutin tässä karmiinin punaisessa liemessä.

 

Kokenilli on kokenillikirvasta saatava väri. Tässä siian nahka (oikean puoleisessa kuvassa oikealla) hetken aikaa värjäysliemessä oltuaan.

 

Siika oli vahvassa kokenilliliemessä ja kirjolohen pyrstöosa oli laimeammassa kokenilliliemessä. Väriero on melkoinen, vaikka ne olivat yhtä kauan väriliemessä.

 

Puutöitä ensi kertaa elämässä – harjan teko

“Ei kyllä tämä jakso kiinnosta lainkaan. Jonkun ihanan muodon ja kädessä ihanalta tuntuvan voisi tehdä”
Kyllä jännitti etukäteen mitä puutöissä tehdään. Harjan teko kuullostikin sopivan pieneltä projektilta. Lasten puutyöt ovat ainoat puutyöt, joita olen aiemmin “ihastellut” ja täytyy myöntää, että oma ennakkoasenne puutöiden helppoudesta karisi ensimmäisen tunnin aikana.

Helppoa kuin heinän teko.
Aloitimme suunnittelemalla harjan käyttötarkoituksen sekä valitsimme siinä käytettävät jouhet. Sitten olikin vuorossa harjan mallin piirtäminen. Päädyin soikean pesuharjan tekemiseen, koska en keksinyt mitään varsinaista käyttöön tulevaa harjatarvetta. Soikean puupalan tekeminen olikin sitten yllättävän vaikea hiomalla saada tasaiseksi.

Harjan ensimmäisten reikien poraus

Kun puupala oli muotoon hiottu porattiin siihen harjaksien sitomista varten ensin reiät läpi. Kartiomallisella poranterällä sitten reikiä suurennettiin, jotta harjakset mahtuvat niihin. Sai pian huomata, että pieni väärä kädenliike jo sahausvaiheessa olikin vaikea saada korjattua siksi siloiseksi ja ihanan muotoiseksi. Continue reading

Omakuva rautalangasta

Kiire tehdä kaikkea kivaa. Mitä sitten?
Muistelen, että Käsityötaiteen perusopintojen ensimmäisellä kerralla opinnot alkoivat verkkaisesti. Olin niin malttamaton kuulemaan mitä neljään vuoteen mahtuu ja mitä kaikkea ensimmäisillä kerroilla tehdään. Ensimmäinen materiaali oli rautalanka ja tuotos omakuva.

Omakuva rautalangasta
En ollut aiemmin tehnyt rautalankatöitä ja yllätyin ettei rautalanka taipunutkaan yhtä helposti kuin kuvittelin. Mukava uusi materiaali, jonka parissa haluan oppia lisää tekniikoista. Mukava oli nähdä ryhmäläisten erilaisia näkemyksiä ja osa omakuvista oli hauskasti tunnistettavissakin.

Omastani tuli hieman symboliikkaa sisältävä – oppija ja oivaltaa – with all my heart!